| Kaasusumu |
Kaasusumu on tähtienvälisestä kaasusta tai pölystä
muodostunut pilvi. Emissiosumut säteilevät itse valoa, heijastussumut
nimensä mukaisesti heijastavat lähitähtien valoa. Pimeät
sumut imevät valoa ja ne erottaakin usein tähdettöminä
alueina taivaalla. |
| Kaksoistähti |
Muodostuu kahdesta toisiaa lähellä olevasta tähdestä,
jotka keskinäisen vetovoiman vaikutuksesta kiertävät toisiaan.
On myös moninkertaisia tähtiä, joissa on useampia komponentteja.
Optiset kaksoistähdet puolestaan sattuvat olemaan samalla suunnalla (mutta
eri etäisyyksillä) ja näyttävät kaksoistähdeltä. |
| Katadioptrinen |
Kaukoputki, jossa on sekä peilejä että linssejä,
kuten Schmid-Cassegrain tai Maksutov-teleskooppi. |
| KBO |
(Kuiper Belt Object) Kuiperin vyön kohde eli kuiperoidi.
Kuiperoidit ovat jäisiä, suuresti Plutoa muistuttavia kohteita Pluton
radan takana. Uskotaan, että suuri osa koomeetoista saa alkunsa Kuiperin
vyöstä. Kuiperoidien olemassaoloa ehdottivat 1980-luvulla J. A. Fernandez,
M. Duncan, T. Quinn ja S. Tremaine. Ensimmäisen kappaleen löysivät
David Jewitt ja Jane Luu (Hawajin yliopisto). |
| Kefeidit |
Kefeidit ovat muuttuvia tähtiä ja niiden kantatähtenä
on Delta Cephei. Kirkkauden vaihtelu johtuu tähden sykkimisestä ja jakson
pituus tähden todellisesta kirkkaudesta. Kefeidejä voidaankin tämän
vuoksi käyttää galaksien etäisyyden mittauksiin. |
| Kelvin |
Celsiusasteikolla mitattuja lämpötiloja, jossa asteikon
nollakohtana käytetään absoluuttista nollapistettä (-273°C).
Lyhenne: K |
| Kevätpäiväntasaus |
Hetkeä, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta
pohjoiselle, kutsutaan kevätpäiväntasaukseksi. Yöt ovat kaikkialla
maapallolla tällöin suunnilleen yhtä pitkiä. Kevätpäiväntasauksen
hetki ajoittuu maaliskuun 19.-21. päivän välille. |
| Kirkkausindeksi |
Kutsutaan myös hämäränäköluvuksi.
Se on valokimpun ulostulohalkaisija okulaaripäässä korotettuna
toiseen potenssiin. Tuo halkaisija on objektiivin halkaisija jaettuna suurennoksella.
Sen voi konkreettisesti myös nähdä ja jopa mitata kohdistamalla
kiikari valoisaan kohteeseen ja katsomalla okulaaria jonkin matkan päästä,
jolloin okulaarissa näkyy valoisa ympyrä. Sen halkaisijan voi mitata
panemalla viivottimen okulaarin päälle. Kiikari kerää valoa
juuri niin paljon kuin sen objektiivista mahtuu sisään ja isommasta
objektiivista mahtuu enemmän kuin pienestä.
Että kaikki kerätty valo tulisi hyödyksi, sen olisi myös
lopulta mentävä silmäänkin sisään. Valoisassa sillä
ei ole merkitystä, koska valoa on yllin kyllin, mutta hämärässä
asia on toisin. Hämärässä kaikki valo pitäisi saada silmään
sisään. Se onnistuu vain, jos valokimpun halkaisija on korkeintaan pupillin
halkaisijan kokoinen. Jos se on suurempi, osa valosta osuu silmän värikehään
ja jää hyödyntämättä. Ihmisen pupillin halkaisija
hämärässä on noin viidestä seitsemään milliin.
Varmoilla siis ollaan, jos valokimpun halkaisija on korkeintaan viisi milliä.
Ja siis hämäränäköluku korkeintaan 25. Jos lasketaan
seitsemän millin mukaan, enimmäisarvo on 49. Raja-arvoa pienempi luku
ei anna mitään lisäetua. |
| Kohtaaminen |
Taivaankappaleiden kohtaaminen tarkoittaa sitä, kun Kuu,
planeetat ja kirkkaat tähdet ovat lähellä toisiaan ja niiden etäisyys
on alle 8 astetta. |
| Kolongitudi |
Auringonnousun pituusaste Kuun pinnalla. |
| Kollimointi |
Kollimointi tarkoittaa peilikaukoputken optisten osien säätämistä
toistensa suhteen oikeisiin asentoihin. Peilikaukoputket kollimoidaan yleensä
valmiiksi tehtaalla, mutta esim. putkea kuljetettaessa kollimointi saattaa muuttua.
Linssiputkea ja Maksutov -peilikaukoputkea ei tarvitse kollimoida. |
| Komeetta |
On jäästä ja kiviaineksesta muodostunut 0,5 - 40 km halkaisijaltaan
oleva likainen lumipallo. Komeetoissa on myös muita haihtuvia aineita kuten
häkää ja hiilidioksidia. Lähestyessään aurinkokunnan
sisäosia Auringon lämpö haihduttaa vettä jolloin vapautuu
pölyä ja kiviainesta avaruuteen. Vapautunut pöly ja vesihöyry
muodostaa näkyvän pyrstön josta juontuu vanha nimi pyrstötähti.
Komeettoja on aurinkokunnan ulko-osissa miljardeja. |
| Komponentti |
Kaksois- tai moninkertaisen tähden osatähti |
| Kondriitti |
Kivimeteoriitti, jossa esiintyy pyöreitä jyviä, kondreja. |
| Konjunktio |
Planeetta on konjunktiossa Auringon kanssa, kun se on samalla suunnalla kuin
Aurinko. Sisäplaneetta on alakonjunktiossa, kun se on Auringon ja Maan välissä
sekä yläkonjunktiossa kun se on vastakkaisella puolella Aurinkoa kuin
Maa. |
| Kosminen nopeus |
Tarkoittaa avaruudesta tulevan kappaleen nopeutta. Maapallon kiertoradalta
kappaleet syöksyvät ilmakehään vähintään ns.
ensimmäisellä kosmisella nopeudella (8 km/s), kauempaa avaruudesta vähintään
ns. toisella kosmisella nopeudella (11 km/s) |
| Kosminen säteily |
Jota myös avaruussäteilyksi kutsutaan, on avaruudesta Maahan osuvaa
hiukkassäteilyä, joka mm. aiheuttaa ilmakehässä säteilyilmiöitä.
Avaruudesta tuleva primaarisäteily sisältää protoneja ja heliumatomin
ytimiä sekä noin 1% verran raskaampien alkuaineiden ytimiä. Tulevien
hiukkasten energia on hyvin suuri, noin 10e6-10e20 eV. |
| Kosminen taustasäteily |
Eli kolmen kelvinin taustasäteily on avaruudesta
tulevaa mikroaaltotaustasäteilyä, jonka löysivät amerikkalaiset
fyysikot Arno Penzias ja Robert Wilson vuonna 1965. Sen aallonpituus vastaa kolmen
kelvinin mustan kappaleen säteilyä. Taustasäteilyn otaksutaan syntyneen
maailmankaikkeuden kehityksen varhaisessa vaiheessa. |
| Kosmogonia |
Kosmogonia tutkii aurinkokuntamme syntyä. |
| Kosmologia |
Kosmologia on tähtitieteen ala, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen
kehitystä kokonaisuutena. Kosmologiaan liittyviä havaintoja ovat mm.
kaukaisten kohteiden punasiirtymät, joista saadaan selville maailmankaikkeuden
laajeneminen, alkuaineiden osuudet maailmankaikkeudessa sekä 3 K taustasäteily.
|
| Kosmonautti |
Venäläisestä avaruuslentäjästä käytetty
nimitys. |
| Kraatteri |
Törmäyskraatteri on suuren meteoriitin räjähdyksen aiheuttama
"kuoppa" maanpinnalla. |
| Kulmaläpimitta |
Planeetan tai muun tähtitaivaan kohteen näennäinen läpimitta
kulmamitoissa. |
| Kulminaatio |
Hetki, jolloin taivaankappale on meridiaanissa eli korkeimmalla kohtaa taivaalla. |
| Kuu |
Ensisijaisesti jotakin planeettaa, pikkuplaneettaa tai asteroidia kiertävä
kappale joka on vähintäänkin asteroidin kokoinen. Radan kiertoaika
ja pyöriminen voi olla synkronoitunut keskenään tai primäärikappaleen
pyörimiseen (vrt. Maa - Kuu ja Pluto - Charon). |
| Lagrangen pisteet |
Lagrangen pisteiksi kutsutut radan kohdat ovat likimain samalla radalla
planeetan kanssa keskimäärin 60 astetta edellä tai jäljessä
planeettaa. Lagrangen pisteet ovat rajoitetun kolmen kappaleen probleeman erikoispisteitä,
joissa pienimassainen kappale voi pysytellä paikallaan kahden massiivisen
kappaleen suhteen (esim. Auringon ja Maan suhteen). Järjestelmä on häiriöiden
suhteen stabiili. Kappale voi heilahdella tasapainoaseman ympärillä,
mutta ei pääse pakenemaan siitä. |
| Libraatio |
Kuun kiertoliikkeen nopeuden muutoksista johtuva Kuun 'huojahtelu', jonka
ansiosta on mahdollista havaita noin 59% Kuun pinnasta Maasta käsin. |
| LTP |
Lunar Transient Phenomena, Kuun pinnalla tapahtuvia lyhytaikaisia ja nopeasti
ohimeneviä muutoksia. |
| Luminositeetti |
Luminositeetti tarkoittaa tähden valovoimaa, jonka avulla tähdet
voidaan jakaa eri luokkiin ja sitä merkitään Roomalaisin numeroin
(poikkeuksena hyperjättiläiset, 0). Valovoimaluokitus lisätään
yleensä spektrityyppeihin ja pääsarjan tähdille luokka on
V, alijättiläisille IV, jättiläisille III, kirkkaille jättiläisille
II ja superjättiläisille luokka I. Hyperjättiläiset ovat kaikkein
massiivisimpia ja kirkkaimpia tähtiä ja niiden luokka on 0. (Numerot
pienenevät magnitudijärjestelmän mukaisesti, suurempi numero tarkoittaa
himmeämpää tähteä). |
| LY tai ly |
Light Year eli valovuosi |
| Lähtöpupilli |
Okulaarista lähtevän valonsädekimpun läpimitta. Lähtöpupilli
lasketaan jakamalla aukko suurennuksella. |
| Maatamo |
Maatamoksi kutsutaan Maasta heijastuneen auringonvalon valaisemaa Kuun varjoisalla puolella olevaa pintaa. Maatamo näkyy usein
parhaiten silloin kun Kuu on sirppimäinen. |
| Magnetaari |
Neutronitähti, jolla on äärimmäisen voimakas magneettikenttä.
Magnetaarit ovat tuhansia kertoja tavallisia neutronitähtiä magneettisempia.
Rossi-röntgensatelliitilla magneettikentän voimakkuudeksi on saatu miljoona
miljardia gaussia. Kenttä pystyisi tuhoamaan luottokortin magneettijuovan
160 000 km etäisyydeltä! |
| Magnitudi |
Taivaankappaleen kirkkaus (kutsutaan myös suuruusluokaksi), lyhenne m
tai mag. Mitä pienempi on taivaankappaleen kirkkautta osoittava luku,
sitä kirkkaampi se on. Kirkkaimpien taivaankappaleiden magnitudiluku on negatiivinen,
esim. Venus noin -4 magnitudia, Sirius -1.5 magnitudia. Paljain silmin voi hyvissä
olosuhteissa nähdä tähtiä jopa 6.5 magnitudiin saakka ja kiikarilla
noin 10 magnitudiin asti. Isoilla kaukoputkilla voidaan kuvata jopa 24 magnitudin
tähtiä. |
| Meteori |
Meteori eli tähdenlento aiheutuu Maan ilmakehään
suurella nopeudella syöksyvästä kappaleesta (meteoroidista), joka
on yleensä hiekanjyvästä pienempi. Satunnaisten eli sporadisten
meteorien lisäksi tunnetaan useita meteoriparvia, jotka ovat yleensä
komeetoista peräisin olevaa ainesta. |
| Meteoriitti |
Meteoriitiksi kutsutaan meteoroidia, joka on selvinnyt ilmakehälennosta
maanpinnalle saakka. Meteoriitit ovat yleensä kiviä, mutta noin 5 %
kerätyistä meteoriiteista on rauta-nikkeliseosta |
| Meteoroidi |
Meteoroidi on pieni, alle 100 metriä halkaisijaltaan oleva kiven tai
jään kappale, joka on avaruudessa Aurinkoa kiertävällä
radalla. Meteoroideja syntyy pikkuplaneettojen keskinäisissä törmäyksissä
ja niitä irtoaa komeetoista. Meteorisateet ovat aina peräisin komeetan
jälkeensä jättämästä hiekkapilvestä |
| Musta aukko |
Silloin kun tähti tai muu taivaankappale luhistuu niin tiheäksi
kappaleeksi, ettei minkäänlainen säteily (edes valo) pääse
pakenemaan siitä, kappaletta kutsutaan mustaksi aukoksi. Raskaiden tähtien
räjähtäessä supernovana voi syntyä musta aukko. Myös
useimpien galaksien ytimissä saattaa olla supermassiivisia mustia aukkoja.
|
| Musta kääpiö |
Kun valkoinen kääpiötähti on kuluttanut kaikki polttoainevarantonsa
loppuun, se jäähtyy vähitellen kylmäksi taivaankappeleeksi
- mustaksi kääpiöksi. |
| Muuttuvat tähdet |
Muuttuvat tähdet ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu havaittavasti
enemmän tai vähemmän säännöllisen ajanjakson kuluessa.
Muuttuvia tähtiä on kolme pääryhmää:
- Sykkivät muuttujat
- Purkautuvat muuttujat
- Pimennysmuuttujat.
Muuttuvia tähtiä on luetteloitu yli 20 000. |
