.: Yleistietoa valosaasteesta :.

Mitä on valosaaste?

Valosaasteeksi kutsutaan sellaista valaistusta, joka ei ole ehdottoman välttämätöntä ihmisten tai omaisuuden välittömän turvallisuuden kannalta eikä rajaudu vain aiottuun kohteeseen vaan suuntautuu tai heijastuu horisontin yläpuolelle tai on muutoin tarpeettoman voimakasta. 

Arvioiden mukaan tällä hetkellä 96 % amerikkalaisista ja 95 % eurooppalaisista eivät näe pimeää taivasta lainkaan. Parhaimmassakin tapauksessa näillä alueilla elävien ihmisten yötaivas on yhtä kirkas kuin nauttisen hämärän aikana (aika, jolloin Aurinko on 6 - 12 astetta horisontin alapuolella).

Tästä on seurauksena, että Linnunrataa ei näillä alueilla voi nähdä parhaimmissakaan havainto-olosuhteissa. Se tarkoittaa myös sitä, että vain kirkkaimmat tähdet ja planeetat ovat nähtävissä, mutta syvän taivaan kohteet häviävät näkyvistä yksi toisensa jälkeen.

Mitä haittaa valosaasteesta on?

Onko tuo Orion vai mikä? Tämä kuvankäsittelyn keinoin aikaansaatu karkea kuva kertoo karun totuuden valosaasteen vaikutuksista. Moninpaikoin tilanne ei ole edes näin hyvä!

Valosaasteen leviäminen aiheuttaa tähtitieteilijöille huomattavasti haittaa, sillä observatoriot on sijoitettava syrjäisille ja vaikeakulkuisille alueille, jonne valosaaste ei vielä ole levinnyt.

Suurin haitta valosaasteen leviämisestä on kuitenkin kotipihaltaan havaintoja tekeville tähtitieteen harrastajille, joilla ei useinkaan em. kaltaista mahdollisuutta syrjäisen ja valosaasteettoman havaintopaikan valintaan ole.

Tavallinen kaduntallaaja puolestaan vieraantuu valosaasteen vuoksi yhä enemmän meitä ympäröivästä suunnattomasta maailmankaikkeudesta. Maanosasta tai maasta riippumatta pitäisi kaikilla ihmisillä niin halutessaan olla mahdollisuus nähdä tähtitaivas ja Linnunrata omalta kotipihaltaan ilman, että tarvitsee matkustaa maan ääriin.

Valosaasteen ympäristövaikutukset

On ikävää, että monet ihmiset eivät itse asiassa edes tunnista valosaasteiseksi aluetta jossa he asuvat, koska he eivät yksinkertaisesti huomaa tätä ilmiötä. Ja ne jotka huomaavat, ajattelevat että valosaasteinen taivas ei vaikuta heidän hyvinvointiinsa. Kuitenkin viimeaikaisista tutkimuksista käy ilmi, että eläimet ja kasvit voivat huonosti valosaasteisella alueella.

Eurooppa yöllä satelliittien näkemänä. Suomessakin täysin valosaasteettomia alueita löytyy oikeastaan enää Lapin pohjoisosista.

On arvioitu, että yksinomaan Yhdysvalloissa kuolee miljoonia, ellei jopa kymmeniä miljoonia muuttolintuja valosaasteen vuoksi niiden törmätessä voimakkaasti valaistuihin pilvenpiirtäjiin.

Jopa ihmisen terveys voi olla altis valosaasteelle - tai ennemminkin kylliksi pitkän pimeän aikavälin pois jäämiselle - ihminen vaatii pimeyttä saadakseen kunnon yöunet. 

Myös suuret kontrastierot kaupunkien valaistuksessa (mm. saavuttaessa liian kirkkaasti valaistulta pääväylältä himmeämmälle sivutielle) aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin, koska ihmissilmä mukautuu hitaasti voimakkaisiin valaistuksen muutoksiin.

Esimerkiksi Astronetti.comin ylläpito on huomannut tämän seikan omakohtaisesti aamuvarhaisella tai iltamyöhäisellä tapahtuvalla työmatkallaan kun ajoneuvoa lähimpänä sijaitsevat katuvalot häikäisevät kuljettajaa huomattavasti (tätä pystyy jonkin verran eliminoimaan pitämällä aurinkolipan alhaalla).

On syytä myös muistaa, että taivaalle joutuva valo vie mukanaan suuret määrät energiaa, joka ei ole ilmaista. Kun valaistus suunnataan tarkemmin kohti maata, voidaan valaistusta samalla myös himmentää liikkumis- ja oleskelemismukavuuden siitä silti kärsimättä. Turhia valaisimia voidaan jopa vähentää. Tällä tavoin menettelemällä säästetään energiaa ja saavutetaan sitä tietä merkittäviäkin säästöjä valaistusmenoissa. 

Suomessa on runsaasti tähtitieteen harrastajia ja kiinnostus tähtitaivaan asioita kohtaan näyttää vain kasvavan. Kaupunki- ja tievalaistuksen suunnittelussa olisikin entistä enemmän otettava huomioon myös tähtiharrastajien tarpeet.

Pitäisikö valaistuksesta sitten luopua kokonaan?

Jotkut asiaa tuntemattomat tahot ovat siinä uskossa, että vaatimukset valosaasteen vähentämisestä tarkoittaisivat täydellistä valaistuksesta luopumista ja pimeydessä elämistä. Korostettakoon sen vuoksi sitä seikkaa, että valosaasteen vähentäminen EI todellakaan tarkoita sitä, että valaistuksesta pitäisi kokonaan luopua.

Koulujen luistinradat ovat eräitä pahimpia lähiympäristön valosaastuttajia! Ja hyvin usein niitä ei edes käytetä kuin alkuillasta ja sen jälkeen valot loistavat tyhjälle kentälle miltei puoleenyöhön valaisten samalla ympäristön usean sadan metrin säteellä. Kuva: Marko Myllyniemi

Tärkeintä valosaasteen leviämisen ehkäisemisessä olisi nimenomaan se, että kaikenlaiseen valaistukseen saataisiin jonkinlaista järkevyyttä. Esimerkiksi pihalla kasvavan puun tai vaikkapa sitten lipputangon valaiseminen on jotain täysin turhanpäiväistä, etenkin kun se poikkeuksetta tapahtuu alhaalta ylöspäin. Ehkä se saattaa olla näyttävää (siitäkin voidaan olla montaa eri mieltä), mutta se on täysin tarpeetonta energian (ja valon) tuhlausta.

Teollisuushalleja valaistaan yleensä alhaalta ylöspäin suunnatuilla kirkkailla halogeenivalonheittimillä, jolloin näyttävydestä ei voi edes puhua sillä seinät tulvivat tasaista oranssia hehkua. Turvallisuuden kannalta tarpeellinen valaistus saataisiin aikaan ylhäältä alaspäinkin suunnatuilla valonheittimillä (jolloin niitä riittäisi vähempikin määrä).

Joissain kaupungeissa tai kunnissa pidetään katuvalot sammuksissa melko pitkälle kesän loppupuolella ja on sanomattakin selvää, että pimeille kaduille ei mielellään lähde kävelylle. Valaistus on siis myös tärkeä asia niin turvallisuuden kuin miellyttävän asuinympäristönkin kannalta oikealla tavalla toteutettuna.

Tietenkin silloin, kun valaistus ei ole yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta välttämätöntä niin kannattaa aina harkita, että onko sitä lamppua pakko laittaa.

Miten valosaastetta voidaan torjua?

Periaatteessa huonoja valaisimia ovat kattamattomat pallovalaisimet sekä useimmat vaakasuoraan ja ylöspäin asennetut halogeenivalot.

Erityisen tärkeä tekijä valosaasteen torjumisessa on valaistuksen oikea kohdistaminen eli täsmävalaistus. Kun valo suunnataan maahan ja tarkasti vain siihen kohteeseen, joka aiotaan valaista, voidaan samalla energiamäärällä valaista suurempi alue. 

Ilmajoella sijaitseva Ilmajoki-halli on hyvä esimerkki OIKEAOPPISESTA valaistussuunnittelusta. Ylhäältä alas seiniä pitkin lankeava valo ei aiheuta turhaa valosaastetta ja samalla korostaa rakennuksen piirteitä. Kuva: Marko Myllyniemi

Kaikenlaisten pallovalaisimien käytöstä kannattaakin luopua, koska ne päästävät turhaan valoa taivaalle. Kun valaisimen päälle asennetaan kupu siten, että ylin valaisimesta lähtevä valonsäde jää viisi astetta horisontin alapuolelle, valoa ei pääse karkuun taivaalle vaan tällöin kaikki valaisimesta lähtevä valo tulee hyötykäyttöön. Tällöin valaisinten tehoa ja mahdollisesti myös niiden lukumäärää voidaan laskea maanpinnan valaistustason kärsimättä, jolloin saavutetaan mm. hajavalaistuksen merkittävä vähentyminen ja jopa huomattaviakin taloudellisia säästöjä. Näiden seikkojen tiedostaminen luo pohjan oikeaoppiselle valaisulle.

Tieteelliset faktat

• Myös taivaalle heitetty sekä muutoin väärin suunnattu tai turhaan palava valo maksaa, vaikka siitä ei ole valaistuksellista hyötyä. Valojen oikealla suuntaamisella ja käytöllä voidaan saada suuriakin taloudellisia säästöjä. 
• Liika ympäristön valaistus haittaa heijastinten havaittavuutta liikenteessä. 
• Talviaikainen valaistus sekoittaa Suomen olosuhteissa valoherkkien kasvien vuosirytmin. 
• Yöaikainen, ulkoa sisälle tunkeutuva valaistus häiritsee ihmisten unta. 
• Liiallinen yöllinen valoisuus häiritsee melatoniinin tuotantoa ja saattaa lisätä riskiä sairastua syöpään.
• Valaistavaksi tarkoitetun alueen luontoympäristöön kohdistuva valaistus häiritsee yöeläinten luonnollista toimintaa. 
• Kymmeniä miljoonia muuttolintuja kuolee valosaasteen vuoksi niiden törmätessä kirkkaasti valaistuihin pilvenpiirtäjiin.
• Kirkas valaistus häikäisee väärin suunnattuna kävelijöitä, autoilijoita sekä muita, joiden näkökyvyn parantamiseksi valot on asennettu. Himmeämpi ja alas, kohteeseen suunnattu valo ei häikäise, mutta valaisee riittävästi haluttua aluetta. 
• Tähtitaivaan näkyminen on luonut ihmisille välittömän kontaktin luonnontieteisiin. Tämän kontaktin katkeaminen vieraannuttaa ihmiset muistakin luonnontieteistä johtaen yleisen koulutustason madaltumiseen. 
• Ulkoilualueiden liian suuret kontrastierot valaistuksessa mahdollistavat varjopaikkojen hyödyntämisen rikollisiin tarkoituksiin. 

Esteettiset arvot

• Tähdet ja muut taivaanilmiöt eivät näy valaistuksen lävitse. 
• Voimakas valaistus tasoittaa kauniiden rakennusten arkkitehtoniset piirteet tasaiseksi harmaudeksi. Heikompitehoiset, harvalukuisemmat ja tarkemmin suunnatut valaisimet toisivat piirteet esille ja korostaisivat muotoa tehokkaammin. 
• Yöllinen valaistus ryöstää ihmisiltä näiden luonnollisen oikeuden pimeään vuorokaudenaikaan. 
• Kauniisti muotoiltujen valaisimien muoto ei näy liian kirkkaasti valaistuna. 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

• Ursan valosaaste-sivut
• International Dark-Sky Association
• A good night's sleep 'can help fight cancer'
• Jefferson Neuroscientists Probing the Power of Light to Influence Human Health
• Light at Night and Risk of Breast Cancer (1)
• Light at Night and Risk of Breast Cancer (2)

Näiden lisäksi useimmilla tähtitieteellisten yhdistysten tai tähtiharrastajien kotisivuilla on asiaa valosaasteesta.

Takaisin valosaastesivulle